keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Iloitse elämän pienistä ihmeistä – kuten lapsi





Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Missähän vaiheessa elämää kadotamme sen luontaisen innostuksen ja uteliaisuuden, mikä lapsilla on? Olisi paljon kivempi elää ihastellen ympärillä olevia pieniä ja suuria asioita, lapsen näkökulmasta ihmeitä, aarteita ja taideteoksia. Pysähtyä katselemaan ilman, että kello hoputtaa eteenpäin. Jossain vaiheessa elämä muuttuu ihan huomaamatta niin kiireiseksi ja stressaavaksi, ettemme enää ehdi huomata maassa möngertävää kastematoa tai ylilentävää lentokonetta. Lapsilla on luontainen kyky huomata kaikkia pieniä ja aikuisen näkökulmasta arkipäiväisiäkin asioita ja katsoa niitä kuin suurempaakin aarretta. Ja jos käy hyvä tuuri, eikä aikuinen ole sillä hetkellä liian stressaantunut, hänkin saattaa nähdä sen saman aarteen.

Onneksi aikuisenakin on mahdollista huomata pieniäkin asioita ympärillä ja mikä tärkeintä, myös ihastella oikeasti niitä. Luulen kuitenkin, että sitä täytyy elämän varrella enemmän tai vähemmän treenata. Kotiäitikausina tämä kyky harjaantuu, eikä se omalla kohdallani onneksi kadonnut kokonaan työelämässä ollessanikaan – siitä esimerkkinä hanhilauma, joka lensi pääni yli Helsingin keskustassa. Ainoastaan oma pääni kääntyi ääntä kohti ja yritin nähdä, missä linnut lensivät. Muut kävelivät kiireisinä eteenpäin. Surullista.

Viime viikkoina olemme lasten kanssa ihailleet ainakin seuraavia asioita:

1. Muurahaisia
Miten paljon niitä pieniä kipittäjiä voikaan mahtua kekoon ja miten nopeita ne ovatkaan.

  
2. Puhkeavia lehtiä
Lehtien puhkeaminen tapahtuu joka vuosi yllättäen. Silmuja ihaillaan ja katsellaan ja voi sitä riemua, kun yhtenä päivänä siinä tutussa pensaassa näkyykin vaaleanvihreitä hiirenkorvia.

3. Suihkukoneen jättämää jälkeä taivaalla
”Äiti, mä luulen kyllä, että toi on raketti.

4. Pilviä 
”Toi pilvi muistuttaa ihan lentokonetta. Ja toi näyttää laivalta.” Pilvissä näkyviä hahmoja on kiva katsella, myös yksinään.


    

5. Ilmapalloja
Vapusta on jäljellä vielä muutama heliumpallo, mutta ilmapallot ihastuttavat muinakin aikoina. Ja kun tämä äiti opetteli Youtube-videon avulla tekemään ilmapallokoiran, lisäpisteitä oikein sateli.

Oma mottoni on ”Et voi olla surullinen, jos sinulla on ilmapallo”. Kokeile vaikka. Pompota puhallettua, pyöreää ilmapalloa hetki ja yritä sitten kumota väite.
 
6. Pikkukiviä
Maasta löytää mitä kauniimpia ja ihmeellisimpiä kiviä. Erimuotoisia ja -kokoisia kiviä kannetaan näytille varovasti kämmenen päällä, kuin timanttia konsanaan. Ja kyllähän kivet kauniita ovatkin. Kannattaa tarkastella ihan läheltä, näkee kiven koostumusta paremmin.


7. Saippuakuplia
Saippuakuplat ovat aina varma keväänmerkki. Ja yhtä varmaa on myös se, että joku kaataa aina ensimmäisten puhalluksien jälkeen saippuakipon.


8. Leppäkerttuja
Etenkin rattaiden kuomun päällä kiipeilevä salamatkustaja aiheutti suurta riemua kerhomatkalla. Myös maassa kipittävä puna-mustapilkullinen öttiäinen ihastuttaa, myös äitiä. ”Ja wau, se lentää noin hienosti!”

   
9. Vesipisaroita
Vettä on aika vähän satanut viime aikoina, taivaalta on tullut lähinnä räntää, rakeita ja lunta silloin, kun jotain on satanut. Se ei kuitenkaan ole haitannut, sillä kaikkihan ne sulavat vedeksi ja jäljelle jää vesipisaroita. Erityisesti auton ikkunassa vauhdissa kiirehtivät vesipisarat saivat huomiota, sillä pisarat näyttivät kuulemma kilpailevan keskenään. Kiva että lapset keksivät autossa itselleen välillä tekemistä.

10. Nuorimmaisen uusia taitoja
Pätkä oppii koko ajan uutta ja kaikki paikat kiinnostavat. Poika kiirehtii näyttämään veljille kaikkea löytämäänsä ja isot veljet ovat riemuissaan, kun veli pääsee kiipeämään jo sohvallekin perässä. On ihana katsoa, miten valtavasti poika on viime kuukausina kasvanut ja kasvaa joka päivä lisää. Samalla mieleen nousee tietenkin myös haikeus: meillä ei tosiaan ole enää vauvaa.


Seuraa blogia Bloggerissa ja Facebookissa.
 

2 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Mua ahdistaa ihan hirveästi palata syksyllä töihin. Sitten en ole enää kotiäiti. Olisi ihana voida vielä pitkään huomioida vain poikaani ja hänen maailmaansa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Voimia tulevaan syksyyn, töihin paluu on aina itselläkin ollut stressaavaa. Onneksi omaa lastaan ehtii huomioida kuitenkin edelleen edes osan päivästä.

      Poista

Kaikki kommentit ilahduttavat ja vastaan niihin aina mahdollisimman pian.