maanantai 27. helmikuuta 2017

Mitä tehdä lasten kanssa talvella Ylläksellä - 5 vinkkiä

(Julkaistu uudelleen 27.2.2017)




Ylläksellä on mahdollisuus harrastaa monia asioita talvisin. Meidän lomalla harrastamista rajoitti suuresti 10kk ikäinen Pätkä ja myös 4-vuotias Muru, joka ei jaksa esim. hiihtää kuin ihan hetken. Tietenkin kyse on harjoituksen puutteesta, kotona kun ei juurikaan pääse talvisin hiihtämään. Mitä siis tehdä lomalla Ylläksellä, kun perheen lasten ikäjakauma on niinkin laaja (vanhin 8v., nuorin 10kk) ja kuitenkin halutaan viettää aikaa myös yhdessä koko perheenä? Ahkiota ei viitsitty vuokrata, kun hiihtäminen ei oikein porukalla onnistunut.

Tässä viisi ideaa, joilla meidän loma sujui suhteellisen sujuvasti ja lapsilla riitti puuhaa.

1. Retki Kesänkijärven laavulle



Kesänkijärvi Ylläs


Kesänkijärven parkkipaikalta lähtee 2km pituinen lumikenkäreitti Kesängin Keitaalle. Tie on tampattu niin tiiviiksi, että siinä pystyy kävellä hyvin myös ilman lumikenkiä. Rattaiden kanssa siinä ei uskaltanut kuitenkaan kulkea, joten Pätkä matkusti hyvin topattuna kantorepussa kantosuojan kanssa. Tieltä pääsi poikkeamaan myös järvenjäälle, mikä on aina meidän lapsille erikoinen tapahtuma.

Kesänkijärven laavun lähellä on myös kahvila, Kesängin Keidas, missä Pätkä pääsi lämmittelemään samalla, kun kävin hänet syöttämässä. Kahvilan herkut testattiin viime talvena, tällä kerralla eväät syötiin laavulla, Pätkää lukuunottamatta. Toisin kuin jollain laavulla, täällä ei ollut makkaratikkuja lainattavana, joten jos makkaraa haluaa paistaa, sellaiset kannattaa muistaa ottaa mukaan. Toinen vaihtoehto on paistaa makkarat nuotiopaikalla olevalla ritilällä, siinäkin se onnistuu. Kesänkijärven ympäristön on suosittu paikka ja laavulla on aina myös muita evästelijöitä, joten kiireellä ei tännekään kannata pysähtyä syömään. 


Kesänkijärvi Ylläs



Kesänkijärven laavulla näkee joka kerta Kuukkeleita, niin myös nyt. Ilmeisesti linnuilla on siinä lähellä pesä tai sitten retkeilijät houkuttelevat nälkäisiä lintuja paikalle. Pörröisen pyöreiden Kuukkeleiden ilmestyminen riemastuttaa joka kerta, sekä lapset että vanhemmatkin.


Kesänkijärvi Ylläs


Matka Kesänkijärven laavulle ja takaisin ei pitäisi olla liian pitkä pienemmillekään, sillä tie on melko tasaista eikä siinä ole suuria nousuja tai laskuja. Ja jos tarpeen, pienelle kävelijälle voisi ottaa pulkankin mukaan. Kun pysyy merkityllä reitillä, lapsetkin voivat juoksennella edellä. Tieltä poikkeava voi kuitenkin löytää itsensä syvästä hangesta, joten hieman varovainen täytyy olla. Maisemat ovat upeat ja lumihangessa näkyviä eläintenjälkiä on kiva katsella ja arvuutella, mikä eläin siitä on kulkenut. Myös hiljaisuutta on kiva pysähtyä aina välillä kuuntelemaan, tällä reitillä se kuuluu aina. Sssh, kuuntele.


2. Luontokeskus Kellokas

Luontokeskus Kellokas Äkäslompolo Ylläs


Kellokkaan alue tarjoaa monenlaista puuhaa: pihalla on lapsille leikkipaikka ja sisällä mm. Meän elämää-näyttely. Pihapiirissä löytyy useita mielenkiintoisia luontoon ja eläimiin liittyviä tietoisku kylttejä ja löytyypä sieltä myös Savottamuseo, mihin voi pistäytyä myös silloin, kun Kellokas ei ole auki. Museossa näkyy ja tuntuu historianhavina ja siellä melkein aistii, minkälainen tunnelma tukkisavotalla aikanaan on ollut. Historiallisia esineitäkin löytyy, myös lähihistoriasta; kuten meidän pojille hyvin tuntematon lankapuhelin. Kellokkaan luota lähtee useita ulkoilureittejä sekä hiihtäjille että lumikenkäilijöille.


Pallas-Yllästuntunturin kansallispuisto Ylläs


Tänä vuonna testasimme kahta lumikenkäreittiä kävellen Pätkän nukkuessa pulkassa. Polut olivat täälläkin niin hyvin tamppaantuneet, että kestivät kävelijöitä. Tarkkana sai kuitenkin olla, sillä polulta yhtään poikkeava upposi täälläkin heti syvään hankeen. Kellokkaan lähettyvillä maasto on tasaista, mutta molemmissa suunnissa alkoi alamäki hetken kuluttua, eikä pulkassa nukkuvan vauvan kanssa ollut niihin asiaa. Kävelymatka jäi aika lyhyeksi, mutta aivan upeat tunturimaisemat korvasivat sen. 


Savottamuseo Ylläs


Esikoista ja Murua lyhyt kävelymatka ei haitannut, sillä pihapiirissä oleva pulkkamäki kutsui lapsia enemmän. Myös tunnelin kaivaminen lumikasan alle tuntui olevan kävelyä kivempaa. Savottamuseosta löytyi pojille lainapulkat, joten mäenlasku sujui, vaikka toisella käyntikerralla ei omia pulkkia ollutkaan mukana. Suuri osa paluumatkasta Kellokkaalta Maahisen alueella sijaitsevalle mökille sujui lapsilla hujauksessa, sillä reilusti tunturilla olevalta luontokeskukselta pääsi laskemaan pulkalla suuren osan matkasta. Voi sitä vauhdinhurmaa.


3. Ylläs Kids – Laskettelukeskuksen Lastenmaa

Lastenmaa Ylläs Kids Ylläs


Kyllähän se laskettelukeskuksen pulkkamäkikin piti testata ja hyvin tuntui liukuvan, välillä liiankin hyvin. Ylläs Kids-alue löytyy Sport Resort Ylläkseltä, Ylläsjärven puolelta tunturia. Lastenmaasta löytyy pulkkamäen ja lastenrinteen lisäksi myös leikkipaikka keinuine ja kiipeilytelineineen sekä laavu. Pätkäkin pääsi keinumaan jatkuvan rattaissa istumisen vastapainoksi ja pienen helisevä nauru raikasi kauas, niin kivaa keinuminen oli. Pulkkamäkeen pääsi mattohissillä, jonka hitaus tosi tuntui välillä tuskastuttavan mäenlaskemista odottavat lapset.



Lastenmaa Ylläskids Ylläs


Laavu oli täällä melko pieni, mutta plussaa oli muutamat pöydät, joiden ääressä oli helppo syödä. Kun jaksoi odottaa omaa vuoroaan, ehti syödäkin reippaan rauhallisesti ja päästää sitten seuraavat odottelijat paistamaan eväitään. Ylläs Kids-alueelta aukeaa upeat maisemat alas tunturiin ja niitä tuli tälläkin kertaa ihailtua. Tämä leikkipaikka on yksi vakiopaikka, mihin meidän pojat jäisivät aina touhuamaan. Rattaiden kanssa kulkeminen parkkipaikalta Lastenmaahan oli melko raskasta, mutta alueella rattaat kulkivat helposti.

Talvella laskettelukeskuksesta löytyy useampi ruokapaikka, myös Hesburger. Meillä oli kuitenkin omat eväät mukana, sillä ulkona ruoka maistuu aina paremmalta. Tälläkin kertaa kuitenkin tuntui, että ruokaa oli liian vähän mukana. Muista siis ottaa tarpeeksi evästä, pulkkamäki tekee nälkäiseksi.


4. Aurinkotupa

Aurinkotupa Ylläsjärvi Ylläs


Aurinkotupa on Ylläsjärven puolella oleva ulkoilualue, mistä löytyy laavun ja pulkkamäen lisäksi myös kahvila ja hiihtomaa. Ja perheen pienten ja myös suurempienkin iloksi alueella on myös poroaitaus, missä tällä kerralla oli kolme poroa. Välillä alueella näkee myös vapaana olevia poroja, nyt niitä ei ollut. Aurinkotuvan alueella on helppo liikkua rattaiden kanssa, vaikka muutama mäki sieltä löytyykin.


Aurinkotupa Ylläsjärvi Ylläs


Aurinkotupa Ylläsjärvi Ylläs




Jos oma pulkka unohtuu, mäkeen voi myös lainata alueen pulkkaa tai liukuria. Aurinkotuvan laavu on tilava ja niin korkea, että siellä mahtuu seisomaan ja kulkemaan helposti. Jopa rattaat mahtui työntämään katoksen alle tuulelta suojaan. Laavun vieressä on suuret lumikasat, missä meidän pojat viihtyisivät aina pidempäänkin. Kahvilan leipomukset tulevat Äkäslompolon keskustan leipomo Suklaaruususta. Hyvää on, kannattaa maistaa.


5. Kävellen kylälle

Kun muuta tekemistä ei keksitty, mutta haluttiin lähteä pihaa pidemmälle ulkoilemaan, käveltiin mökiltä Maahisen alueelta alas Äkäslompolon kylälle. Yhdensuuntainen matka oli n. 2,5km eli ihan sopiva matka kävellä. Menomatkalla oli sen verran alamäkeä, että pojat laskivat usein sen pulkalla. Tulomatkalla pulkkaa joutui tosin vetämään. Nousu oli melko loivaa, mutta tuntui kyllä, varsinkin rattaita työntäessä. Kävelytiet olivat ainakin meidän lomalla hyvässä kunnossa, joten rattaita oli helppo työntää.

Keskustasta löytyy kaikki tarpeellinen ja enemmänkin: on ruokakauppa, apteekki, ruokapaikkoja, matkamuistokauppoja ja leipomo - ainakin. Suuri osa paikoista löytyy vierekkäin, Mailan putiikki sijaitsee vähän kauempana, Äkäslompolon "risteyksessä". Tällä kertaa Jounin Kauppa ja Jounin Kauppakeskus riittivät meidän päämääräksi, niistä löytyi katseltavaa ja ostettavaa.

Aiemmin Jounin Kaupasta puhuttiin meillä Lapin lelukauppana. Tällä kertaa nimesin sen myös meidän perheen viralliseksi pipokaupaksi: Tällä lomalla uusittiin nimittäin pipot koko perheelle Pätkää lukuun ottamatta. Osa edellisistäkin pipoista on sieltä ostettu ja hyväksi havaittu, joten valinta ei ollut vaikea – paitsi pipon värin ja mallin päättämisessä, valikoimaa nimittäin oli. Esikoinen ja Pätkäkin saivat suureksi riemukseen uudet pipot, Jounin Kauppa-tekstillä ja tunturi-kuvalla. Ne päässä onkin kiva aloitella arkea tällä viikolla, kahden talvilomaviikon jälkeen.


Jounin Kauppa pipo


Olen aiemminkin kirjoittanut Jounin Kaupan leluosastosta, mikä vetää meidän lapsia puoleensa. Myös kaupan yhteydessä olevan Routa-kahvilan leikkipaikka ja aulassa oleva kolikoilla liikkuva Joulupukki-härveli houkuttavat poikia. Kauppaan käveleminen sai siis kannatusta varsinkin, jos lapset saivat jo etukäteen luvan ostaa jotain tai mennä hetkeksi leikkipaikalle. 


Jounin Kauppa

Jounin Kaupalla tuntuu olevan aina jotain uutta katseltavaa itsellekin. Tällä kertaa huomasin riemukseni, että vauvantarvikeosastolla oli myynnissä myös suklaata. Missään muualla en ole tällaista nähnyt, vaikka väsyneet äidit ovat varmasti suuri yksittäinen suklaata ostava joukko. Kauppias keksii muutenkin koko ajan uusia ideoita ja huomaa selvästi, että kaupassa pyritään huomioimaan, mikä sopii minkäkin kanssa yhteen. Kuten juuri vauvan hoitaminen ja suklaa. Mitähän uutta seuraavalla lomalla löytyy?


Lue myös:
10 tavoitetta lomalle
Jounin Kauppa - Lapin lelukauppa


Seuraa blogia Bloggerissa ja Facebookissa.

perjantai 24. helmikuuta 2017

Ylläksen kaivoshanke: Miksi matkailuala reagoi niin voimakkaasti kaivoksen haittaan?


Maisematie Ylläs


”Mä tuun sinne seminaariin mukaan ja teen kyltin, missä lukee ”Ei kaivosta!” Miksi ne edes haluaa tehdä kaivoksen sinne? Sehän tuhoaa luontoa.”

Näin totesi meidän 8-vuotias esikoinen, kun juteltiin Hannukaisen kaivoshankkeesta – jälleen kerran - viime viikolla talvilomallamme Äkäslompolossa. Mitä tuohon voisi vastata? Niinpä, miksi ihmeessä kaivos halutaan sinne?

Hannukaisen alueen esiintymä on ilmeisesti melko köyhä, mikä tarkoittaa sitä, että kiveä täytyy louhia (=räjäyttää) paljon, jotta saadaan haluttu määrä rautamalmia. Sivukivikasan on ilmoitettu kohoavan jopa 300m korkuiseksi, joten siitä voi päätellä, miten paljon kiveä irrotetaan. Kaivosalue olisi useita kilometrejä leveä, eikä uutta irrotettavaa kiviainesta kuulemma saa laittaa jo kaivetulle alueelle, vaan se kasataan erilliseksi kasaksi. Ja kun kiveä räjäytetään irti, täytyyhän sitä siirtää, eikä se onnistu millään pienellä kaivoskärryllä, vaan siihen tarvitaan järeitä maansiirtokoneita. Dumpperit ym. melua pitävät koneet työskentelisivät alueella yötä päivää.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/08/27/salaiset-sopimukset-ja-liian-tiiviit-kytkokset

Kuva Kittilän kultakaivoksen avolouhoksesta vuodelta 2012 / www.yle.fi 27.8.2012

Jollain logiikalla ajateltuna paras paikka tällaiselle ympäri vuorokauden toimivalle avolouhoskaivokselle suurine maansiirtokoneineen tuntuu olevan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyys. Eikä vain sen, vaan myös koko Ylläksen matkailualueen, Yllästunturin, Äkäslompolon kylän ja Ylläsjärvenkin kylän läheisyys. Ja ei, kaivos ei edelleenkään ole tulossa aivan viereen, mutta 8km etäisyys tarkoittaa, että kaivos halutaan Äkäslompolon ja Yllästunturin lähelle. Eihän se ole kuin reilu yksi poronkusema. Paljon huonompaa paikkaa on vaikea keksiä.

Osallistuin asian tiimoilta lomaviikollamme Tienhaarassa Ylläksellä – kaivoshanke ja muu maankäyttö- seminaariin, sillä koen asian henkilökohtaisesti todella tärkeäksi. Välillä kuitenkin iskee epätoivo, sillä vaikka kyse on itselleni todella tärkeästä ja suuresta asiasta, en voi mitenkään vaikuttaa toisen kunnan asioihin. Mielipiteeni voin kuitenkin kertoa ja toivoa, että kirjoitukseni herättäisi lukijoissa ajatuksia. Mielipiteensä kaivosta vastaan voi kertoa allekirjoittamalla adressin netissä tai Jounin Kaupalla. Monet ovatkin sen jo tehneet: eiliseen 23.2.2017 mennessä adressissa oli jo n. 29 500 nimeä. Aivan mahtavaa! Adressin voi edelleen käydä allekirjoittamassa täällä.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Kellokas Äkäslompolo Ylläs


Ylläksen matkailuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ylipiessa muistutti seminaarissa, että Ylläksen matkailu on luontomatkailua, joka ei rajoitu vain kansallispuistoon. Matkailijat käsittävät Ylläksen matkailualueen laajana alueena, jonka keskipisteenä on Yllästunturi. Hannukaisen aluekin käsitetään kuuluvan matkailualueeseen, vaikka se ei olekaan ihan tuntureissa kiinni. Matkailijoita kiehtoo alueen luonto, maisemat ja hiljaisuus, samoin kuin varmasti myös paikallisia. Matkailun tiedetään myös tuovan muillekin alueen toimialoille yrityksiä ja työpaikkoja. Luulisi sen painavan jotain vaa’assa.

Kolarin kunta mainostaa elinvoimansa perustuvan upeaan luontoon. Luontomatkailu tiedostetaan kunnan tärkeimmäksi elinkeinoksi. Luontomatkailu, jonka ”ympärille kehittynyt runsas palvelutarjonta rikastaa myös paikallisten arkea”. Näin lukee Kolarin kunnan esitteessä. Siitä huolimatta tuntuu, ettei kunnassa tunnisteta tai tunnusteta Ylläksen alueen arvoa. Olen jo aiemmin miettinyt, ovatko Äkäslompolo ja Ylläksen alue muutenkin liian kaukana Kolarin keskustasta, jotta alueen arvo tiedostettaisi. Ilmeisesti se on kuitenkin liian lähellä, jotta sinne viitsittäisi lähteä viettämään lomaa, joten voi hyvinkin olla, ettei alueen arvo ole kirkonkylällä asuvien tiedossa. Ylläs saatetaan nähdä liian läheisenä alueena ja lomamatkakohteeksi päätetään valita jokin kaukaisempi paikka. Sittenkin, vaikka muutaman kymmenen kilometrin päässä olisikin jotain henkeäsalpaavan kaunista puhtaine luontoineen ja jylhine tuntureineen.


Kesänkitunturi Kesänkijärvi Ylläs





Edellisessä kaivosta koskevassa kirjoituksessani pohdin, eikö Kolarin kunta ole selvittänyt mitenkään matkailijoiden mielipidettä kaivoshankkeesta. Sain jo silloin Luonnonvarakeskuksen tutkija Mikko Jokiselta vastauksen, että asiasta on kyllä tehty haastattelututkimus vuonna 2012. Vastaajista n. 44% vähentäisi Ylläksellä käyntiään ainakin jonkin verran, jos Hannukaisen kaivoshanke toteutuu. Määrä oli suurempi kuin olin osannut pelätäkään. Vuonna 2016 tehdyn maankäyttötutkimuksen mukaan kriittisyys kaivosta kohtaan on viimeisen neljän vuoden aikana vain kasvanut, myös matkailijoiden keskuudessa. Viime vuonna tehtiin Kolarin kunnan pyynnöstä myös tutkimus ”Onko yhteensovittamiselle edellytyksiä.”. Tämän tutkimuksen toteutti Gaia Group. Globaalisti ainakin kaivostoiminnan ja matkailun nähdään olevan hankala yhteen sovittaa ja siinä harvoin onnistutaankaan.  Eikö hälytyskellot siltikään soi päättäjien päässä?

Hannukainen Mining Oy:n päägeologi Jouko Pakarinen ihmetteli Suomen Kuvalehdessä ”Miksi matkailuala reagoi niin voimakkaasti kaivoksen haittaan?”. Miten muuten se voisi reagoida? Jos ja kun kaivos vähentäisi matkailijoiden määrää, yrittäjät kärsisivät Äkäslompolossa ja koko Ylläksen alueella. Kyseessä on ihmisten elinkeino, matkailu on monien elinehto. Vähemmän matkailijoita tarkoittaa vähemmän rahaa yrityksille eli pienempi toimeentulo yrittäjille. Ymmärrettävästi paikalliset yrittäjät ja asukkaat muutenkin ovat hädissään ja suutuksissaan, minäkin olen heidän puolestaan.




Mikko Jokinen mainitsi seminaarissa maankäyttökyselyn tuloksia kertoessaan, että ihmiset tekevät valintansa tunteilla. Näin tehdään myös matkailuun liittyen. Jos lähistöllä on avolouhoskaivos valtavine koneineen repimässä maisemaa palasiksi ja aiheuttamassa pahimmillaan ympäristölle suurtakin haittaa, se saattaa hyvinkin vaikuttaa ihmisten päätökseen lomailla Ylläksellä. Ajatus kaivoksesta saastuttaa mielikuvaa luontomatkailusta puhtaassa ja kauniissa luonnossa, hiljaisuudessa ja puhtaassa ilmassa. Ympäristö ja luonto koetaan tärkeäksi, eikä niitä vahingoittavia asioita haluta tukea.

Jos Kolarin kunta siis antaa kaivokselle luvan toimia Hannukaisen alueella, osa matkailijoista kertoo varmasti mielipiteensä äänestämällä jaloillaan; matkustamalla jonnekin muualle Lappiin. Vaikka Äkäslompolon tunturimaisemat sykähdyttävät kerta toisensa jälkeen ja Tunturi-Lapin ilma onkin todettu Euroopan puhtaimmaksi, nämä seikat eivät välttämättä pelasta tilannetta. Edelleen ihmettelen, ovatko päättäjät tosiaan valmiita riskeeraamaan Ylläksen luontoimagon ja sitä kautta myös osan matkailijoista? Toivon todella, että Kolarin kunnan päättäjät ymmärtäisivät arvostaa paremmin Ylläksen aluetta: niin matkailua, luontoa kuin yrittäjiäkin ja unohtaisivat matkailulle varmasti hallaa tekevän kaivoshullutuksen


Lue myös


Seuraa blogia Bloggerissa ja Facebookissa.